Haukkalan säätiön ”Välitetään vanhemmista” -asiantuntijafoorumissa keskusteltiin työorganisaatioiden lapsiystävällisyydestä. Paikalla olleet opiskelijat nostivat esille myös korkeakoulujen lapsiystävällisyyden. Suvi Heikkinen ja Anna Rönkä innostuivat kirjoittamaan työ- ja opiskelupaikkojen lapsiystävällisyydestä blogin. He kysyvät, missä määrin näiden organisaatioiden toimintatavat ja asenneilmapiiri huomioivat eri perhevaiheissa olevat opiskelijat ja työntekijät ja tukevat heidän urakehitystään myös lapsen edun huomioiden. Ennen kaikkea he peräänkuuluttavat työelämään myönteisempää suhtautumista lapsiin ja perheisiin.
Lapset ja työelämä ovat ajankohtainen aihe senkin takia, koska perjantaina 22.11.2024 vietettiin jälleen perinteeksi muodostunutta Lapset mukaan töihin -päivää, jolloin työpaikat täyttyvät lasten askelista ja äänistä. Tämä päivä kruunaa Lapsen oikeuksien viikon ja tarjoaa mahdollisuuden tutustuttaa lapset työelämään. Samalla se antaa työpaikoille tilaisuuden pohtia omaa lapsi- ja perheystävällisyyttään.
Ovatko lapset tervetulleita työ- ja opiskelupaikoille vai paheksutaanko heidän läsnäoloaan?
Ovatko lapset tervetulleita työyhteisöihin ja opiskelupaikoille? Epäröitkö tuoda lapsia työpaikalle? Usein lapset eivät tiedä, mitä heidän lähiaikuisensa tekevät työkseen tai mitä työnteko ylipäätään tarkoittaa. On tärkeää, että lapset ymmärtävät, missä aikuiset – äidit ja isät –viettävät päivänsä, jos työ ei tapahdu kotona.
Lapset ovat usein uteliaita oppimaan, mitä työpaikoilla tapahtuu, millaisia työkavereita on, ja millaisia erilaisia ammatteja esimerkiksi yliopistossa on olemassa. Lapset mukaan töihin -päivä tarjoaa lapsille mahdollisuuden hahmottaa, mitä työnteko merkitsee ja miten työelämä sekä yhteiskunta toimivat. Samalla se muistuttaa työyhteisöjä positiivisen asenteen merkityksestä lapsia ja heidän vanhempiaan kohtaan yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Vastuullinen ja kestävä työelämä on lapsi- ja perheystävällinen
Perheystävällisyys on tärkeä osa vastuullista ja kestävää työelämää, ja kaikkien työyhteisön jäsenten, erityisesti johdon, rooli on merkittävä sen edistämisessä. Esimerkiksi opiskelijan halutessa tuoda lapsen luennolle voi syynä olla se, ettei hoitopaikkaa ole saatavilla eikä opiskelija ei halua jäädä opinnoissaan jälkeen. Jos haluamme edistää perheystävällisyyttä, tällaisia jäykkiä normeja ja esteitä sekä lapsikielteisiä asenteita tulee purkaa aktiivisesti.
Voisiko yliopisto tarjota esimerkiksi lastenhoitopalvelua tai lapsiparkin työntekijöille ja opiskeleville vanhemmille? Samalla on tärkeää taata tuki ja mahdollisuus taukoihin opinnoista tai työstä ilman, että nämä tauot vaikeuttaisivat opiskelua, työtä tai hidastaisivat urakehitystä. Työntekijöitä ei myöskään saa irtisanoa tai rajoittaa työsuhteen kestoa raskauden tai perhevapaiden vuoksi. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on edelleen yleistä suomalaisessa työelämässä, ja ketään ei saa asettaa epäedulliseen asemaan palkka- tai työsuhteen ehdoista päätettäessä.
Kohti myönteisempää ja välittävämpää asennetta lapsiin ja perheisiin
Työelämän epäterve kilpailu ja taloudellinen epävarmuus voivat olla raastavaa perheille tai perheen perustamisiässä oleville opiskelijoille ja työntekijöille. On haastavaa löytää sopivaa hetkeä perheen perustamiselle, jos rekrytointiprosessien arvioitsijat tai työelämä ei ylipäätään tunnista perhevapaita ja kilpailu apurahoista, määräaikaisista tai vakituisista työsuhteista on armotonta. Työorganisaatiot ovat perinteisesti hyvin passiivisia miettimään näitä epäkohtia, vaikka esimerkiksi lapselliset työntekijät ovat tutkitusti todettu tehokkaiksi ja organisointikykyisiksi työntekijöiksi. Työelämässä tarvitaan syvempää ja laajempaa ymmärrystä erilaisista perhetilanteista uran eri vaiheissa. Erityisesti akateemisessa maailmassa uran edistäminen vaatii usein myös ulkomailla työskentelyä, mikä voi hankaloittaa perheen perustamista ja aiheuttaa epätasa-arvoa miesten ja naisten tutkijaurilla. Isovanhemmuus voi olla yhtä lailla myös iso osa työelämää akateemisen uran myöhemmissä vaiheissa.
Lapset mukaan töihin -päivä tarjoaa oivan tilaisuuden kuulla lasten, vanhempien ja työyhteisöissä toimivien tuoreita ajatuksia ja tarpeita, jotka liittyvät työpaikan käytäntöihin tai siihen, miten perheystävällisyyttä työelämässä voitaisiin parantaa.
Suvi Heikkinen, apulaisprofessori, Kauppakorkeakoulu, suvi.s.heikkinen@jyu.fi; 0408053319
Anna Rönkä, professori, Kasvatustieteiden laitos, anna.k.ronka@jyu.fi; 0408054891
Kirjoittajat kuuluvat Jyväskylän yliopiston SOSUS-profilointialueen johtoryhmään sekä Haukkalan säätiön hallitukseen