Lapsia ja nuoria pitää kuunnella herkällä korvalla

Vieraskynäartikkeli Keskisuomalainen 14.2.2021

Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset jäävät kauaksi kärjestä, kun on kysymys hyvän mielen (onnellisuuden) kokemuksista tai vanhempana jaksamisesta.

Näin on, vaikka suomalaiset arvioivat elämänsä hyväksi, koska luottavat viranomaisiin ja läheisiinsä tuen antajina. Mielen hyvinvointia nakertaa globaali kilpailu suoritusodotuksineen ja itsekeskeisine arvioineen. Vanhempien uupumus puolestaan heijastuu lasten hyvinvointikokemuksiin.

Vuonna 2013 perustettu Haukkalan säätiö toimii keskisuomalaiselta perustalta lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseksi. Se julkaisi vuonna 2018 Keski-Suomen lapsiohjelman alaotsikolla on Lasten hyvinvoinnista hyvinvoivaan yhteiskuntaan. Ohjelman tavoite on lapsiystävällinen maakunta ja lapsiystävälliset kunnat sekä perheystävälliset työpaikat ja palvelut.

Kunnilla on Lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyvä lakisääteinen velvollisuus edistää lapsen (kaikkien alle 18-vuotiaiden) etua: ”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.” Sen toteutus edellyttää lapsivaikutusten arviointia.

Perustuslaki edellyttää, että ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.” Kuntien tulee siten kuulla oppilaita muun muassa pidentyvää oppivelvollisuutta toteutettaessa.

Hyvinvoinnin kokemusta syntyy monilla alueilla, kuten lapsiohjelmassa on eritelty.  Sitä syntyy fyysistä kehitystä tukevassa toiminnassa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tunnesuhteissa.

Varsinkin toveri- ja opettajasuhteissa Suomessa olisi parannettavaa niin turvallisuuden kuin opettajilta saadun tuen lisäämiseksi.

Uusien asioiden oppiminen ja muut älylliset toiminnot synnyttävät innostusta ja tiedonhalua ja taiteellinen toiminta hyvinvoinnin kokemuksia. Eettisen kehityksen alueilla yhteiset normit luovat turvallisuutta ja henkisen kehityksen alueella oma arvoperusta tuo elämään mielekkyyden kokemuksia.

Covid 19-virus tuo muutoksia niin aikuisten kuin lasten elämän kaikkiin puoliin. Muutokset ovat koetelleet raskaimmin niitä, joilla perusturva muutoinkin on ohuinta. Toipuminen poikkeuksellisesta tilanteesta vaatii lasten ja nuorten osalta tehostettuja tukitoimia kaikilla kehityksen ja hyvinvoinnin alueilla.

Perustan luo perheen taloudellinen toimeentulo ja vanhempien työ.

Lasten ja nuorten oman kokemusmaailman merkittäviä sisältöjä ovat vanhempien heille antama aika ja kannustus, toverisuhteet, oppimisen mahdollisuudet ja tuki, harrastukset ja elämään virkistystä tuova vaihtelu sekä tukipalvelujen nopea ja helppo saatavuus, jos tarvetta ilmenee.

Nykyisen hallituksen ’Suomen malliksi’ nimeämä ohjelma sisältää laadukkaasti ohjatun ja lapsen itsensä toivoman harrastustoiminnan järjestämistä koulun yhteydessä tasapuolisesti kaikille oppilaille. Sen toteuttaminen vaatii kunnallisia toimia. Harrastukset tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia kaikilla alueilla fyysisestä henkiseen.

Kuulemmeko unohdettujen lasten huokauksia?

Koulujen ja päiväkotien sijainnilla ja toiminnan laadulla on koko perheeseen ja yhteisöön ulottuvia vaikutuksia. Vanhempien joustavat työjärjestelyt tukevat perhe-elämän sujumista ja ihmissuhteita ja keventävät niin vanhempien kuin lasten kuormittumista.

Tukea perheille voidaan antaa myös kannustamalla perheitä syömään aterioita yhdessä, koska se edistää lasten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon saaneessa Anja Portinin kirjassa Radio Povov joidenkin, eri aloilla toimivien aikuisten korvat alkavat kasvaa, kun he kuulevat unohdettujen lasten huokauksia.

Tällaisia herkkäkorvaisia ihmisiä toivoisimme löytyvän Keski-Suomesta paljon, varsinkin niiden keskuudesta, jotka kuntien asioista päättävät.

Lea Pulkkinen
Puheenjohtaja 2013-2020

Anna Rönkä
Puheenjohtaja 2021-
Haukkalan säätiö
Jyväskylä